tiistai 25. elokuuta 2015

Haaste

Sain Hannelta ja Wupelta haasteen. Kiitän, mutta jätän vastaamisen sihteerin tehtäväksi.


Kuvassa Jiri, Aatu ja lapsenlapsen Ninni.

1 Koirasi/koiriesi paras ominaisuus?
Ne ovat avoimia ja täyspäisellä tavalla pelottomia veijareita, jotka rakastavat lapsia.

2 Miten motivoit itsesi ja koirasi harrastamaan?
En mitenkään, harrastamme milloin huvittaa ja mitä huvittaa. Koiria on joskus motivoitava nameilla.

3 Oletko koirasi suhteen kontrollifriikki vai rento riehumiskaveri?
En kumpaakaan. Toki vaadin koirilta arkitottelevaisuutta. Riehumisosio on koirien ja lapsenlasten erityisosaamisaluetta.

4 Haastavin asia oman koirasi kanssa?
Ohikulkijoiden haukkuminen. Joskus siihen on kyllä aihettakin.

5 Oletko pelännyt joskus koiraa? Jos, niin missä tilanteessa?
Kun olin pieni koululainen, naapuristossa oli iso sekarotuinen uros, joka humputti kaikkea mahdollista: toisia koiria, lapsia ja jopa potkukelkkoja. Siihen aikaan koirat saivat yleensä liikkua vapaasti, joten ei koskaan tiennyt, mistä Marre ilmestyy. Vähän aikaa pelkäsin kaikkia koiria.

6 Metsästys vai näyttelyt? Agility vai vaellus? Mitä harrastaisit koirasi kanssa, jos ei tarvitsisi miettiä asuinpaikkaa, rahaa tai ajankäyttöä?
Itse en metsästä, mutta meillä on ollut myös metsästyskoiria, ja pojallani on vieläkin. Näyttelyissä on käyty aina, kun on ollut sopiva koira. Niissä tapaa muita oman rodun harrastajia. Pihalla on omatekoiset agiesteet. Vaeltaisin mielelläni koirieni kanssa, ellei oma liikuntakykyni olisi rajoitettu. Metsäkävelyillä käydään usein. Asun, ja olen aina asunut paikassa, jossa koirien kanssa on helppo ja hyvä olla. Rahaa ei ole tarvinnut miettiä, koska en ole innostunut paljon rahaa sitovista harrastuksista. Ja aikaa on, koska olen eläkkeellä. Oikeastaan ainoa harrastamistamistamme rajoittava tekijä on oma surkea liikuntakykyni. Olemme aloittelemassa lukukoirailua vanhemman koirani kanssa.

7 Onko koirasi vastannut aiempaa käsitystäsi ko. rodusta? Tai, jos sinulla on ollut sama rotu ennenkin, mikä yllätti toisessa/kolmannessa koirassa?
Joskus aikaisemmin luulin kääpiösnautsereita sylikoiriksi. No, kyllähän ne toki sylissäkin viihtyvät, ellei niillä ole jotain tärkeämpää tekemistä. Kääpiösnautsereihin olen tullut keskarien (siis keskikokoisten snautserien) kautta, joten mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Nuorempi käppänäni on epävarmempi itsestään kuin vanhempi, ehkä se oli pieni yllätys. Ja kaikille snautsereita tuntemattomille tiedoksi: mitä pienempi koira, sen suurempi ego.

8 Mitä eniten toivoisit koirasi ja sinun yhteiselosta?
Että koirat saisivat elää terveinä, eikä minunkaan kuntoni tästä heikkenisi.
 
9 Miten usein koulutat koiraasi tai opetat uusia asioita?
Joka päivä kerrataan jotakin aikaisemmin opittua. Uusia asioita opetellaan, silloin, kun sattuu huvittamaan. Tai jos siihen on arjen sujumisen kannalta tarvetta.

10 Mikä on koirasi ja sinun laatuaikaa?
Kun lapsenlapset ovat meidän kanssamme.

11 Jos voisit mennä ajassa taaksepäin, toimisitko samoin koirasi kanssa?
Luultavasti, itseni ja koirani tuntien.

Alkuperäiset lisäohjeet:
 
 1 Kiitä haastajaasi ja linkkaa hänen blogiinsa.
2 Vastaa kysymyksiin.
3 Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Award -haasteen saanutta alle 200 lukijan blogia.

En kuitenkaan haasta ketään, koska melkein kaikki blogikaverini ovat haasteen jo saaneet.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Logistiikkakoordinaattori besorkkaa ja muuta omituista

Olemme Jirin kanssa epäonnistuneet vartiointitehtävässämme pahemman kerran. Joka neljäs keskiviikko aamulla noin kello puoli kahdeksan etupihallamme kolisee. Logistiikkakoordinaattori suurine autoineen on besorkkaamassa äipän huolella kokoamaa, isoon harmaaseen muovipönttöön piilotettua varastoa. Jostain syystä, luultavasti hyvin järjestetyn tiedustelun ansiosta tämä rikollinen tietää, että juuri edellisenä iltana pönttöön on kannettu tavaraa muovipusseissa ihan urakalla. Hullun lailla me haukumme, ja Jiri jopa murisee karkottaaksemme rosvon, mutta ei auta. Koko pöntöllinen katoaa auton valtavaan kitaan. Viimeksi käydessään tämä tyyppi jopa näytteli hampaitaan ja vilkutteli meille. Äippä, joka oli samaan aikaan postilaatikolla, oli niin kauhun lamauttama, että sanoi hädissään vain: "Hyvää huomenta!" Sitten auto siirtyikin naapuriin jatkamaan hämäriä puuhiaan.

Parivartio asemissa. Auto ehti karkuun.

Muitakin omituisia asioita on tapahtunut. Yhtenä päivänä äippä vei meitä metsään juoksemaan, kun juoksupolun vierestä löytyi korkkaamaton mustikkapaikka. Oli muuten suuria ja makeita mustikoita. Äippä kävi hakemasta autosta marjapoimurin ja pienen ämpärin ja rupesi noukkimaan mustikoita. Siis tyyppi, joka ei pysy kunnolla pystyssä polullakaan. Me tietenkin jouduimme päivystämään siinä lähellä kaatumisen varalta niin , että oma mustikoiden napsiminen kärsi. En kyllä tiedä, mitä olisimme tehneet, jos äippä olisi kaatunut. Ehkä olisimme ryhtyneet haukkumaan apua. Ja seuraavana päivänä homma uusiksi. Kyllä se on, kuulkaa, rankkaa yrittää pitää pystyssä niinkin huonojalkaista ihmistä, vaikka toisella kerralla äippä ottikin turvakseen yhden kävelysauvan.

Voimakaksikko oli yötä, ja touhusi kaikkea kivaa meidän kanssamme. Siinä ei ole mitään kummallista. Aamulla katseltiin yhdessä lastenohjelmia. Normaalia sekin.


Oli melko tylsä ohjelma, minusta ainakin.

Pikkuveljet posettavat.
 

 
Omituista oli se, että meitä ei otettu mukaan Käpälämäkeen juhlimaan Paavon synttäreitä. Äippä esitti tekosyyksi sellaisen väärän tilannearvion, että me muka menisimme tyhjentämään nurmikolla grilliruokaa syövien ihmisten lautasia. Olisimme tietenkin tyhjentäneet vain hylätyt lautaset, siis suorittanneet huolellisen lautasten esipesun. Ja taatusti emme olisi yhtään lähteneet omille teillemme.
 
PS. Lukukoirailu lykkääntyi meistä riippumattomista syistä, mutta on silti vireillä.
 
Sihteeri: logistiikkakoordinaattori =  jäteauton kuljettaja. Tähän liittyy tarina, jossa erään savolaisen ammattikorkeakoulun logistiikkalinjan opiskelija oli kesäjaksolla käytännön työssä. Syksyllä palautekeskustelussa ohjaavan opettajan kanssa ohjaaja katsoi todistusta ja kysyi, mitä tämmöinen logistiikkakoordinaattori tekee. Opiskelija: "No, roska-autoa ajelin koko kesän."
 
Besorkata, saksan sanasta besorgen (hoitaa, hommata, huolehtia) jatkosodan aikana käyttöön tullut verbi, joka tarkoittaa omavaltaista haltuunottoa, siis varastamista.

 
 
 
 
 
 
 



sunnuntai 9. elokuuta 2015

Kesäteatteri Turussa ja Gentleman Belts

Käytiin taas näyttämöllä, Jirikin. Tämä näytelmä esitettiin Turussa Metsämäen raviradalla. Tunnelma oli lievästi sanottuna lämmin.

Koossa oli taas tuttu ja turvallinen tiimi: Iitu trimmasi ja Elli handlasi. Minun mielipidettäni esiintymään lähtemisestä ei kysytty etukäteen, joten kerroin mielipiteeni koko hommasta elekielellä kehässä. Ymmärsivät kyllä, olen minä sen verran hyvä näyttelijä. Äippä ei tykännyt ja sanoi, että Aatun osalta se oli nyt tässä. Sitähän minä juuri toivoinkin, mutta en usko, että toiveeni toteutuu.

Sihteeri kirjasi näytelmätulokset. Tuomarina molemmilla Helene Björkman Ruotsista.

Jiri: ERI, AVK2. Maskulin hanhund. Bra storlek. Maskulint välformat huvud. Bra ögonform. Tillräcklig hals. Framskjuten skuldra. Önskar starkare överlinje. Ngt rak i överarm. Bra bröstkorg. Kunde ha ngt mer markerad förbröst. Balancerade vinkler. Bra päls och färg. Kunde röra sig  med ett mer effektivt steg. Utm. temperament.
Vapaa käännös: Maskuliininen uros. Sopivan kokoinen. Maskuliininen hyvänmuotoinen pää. Hyvä silmien muoto. Riittävä kaula. Eteentyöntynyt olkapää. Ylälinja voisi olla voimakkaampi. Hiukan suorat olkavarret. Hyvä rintakehä. Eturintaa voisi olla hieman enemmän. Sopusuhtaiset kulmaukset. Hyvä karvapeite ja väri. Voisi liikkua hieman tehokkaammin askelin. Erinomainen luonne.

Aatu: EH, AVK3. Maskulin hanhund. Bra storlek, proportioner. Maskulint huvud som är ngt grovt(?) i kindpartiet. Bra ögon och öron. Tillräcklig hals. Framskjuten skuldra. Bra bröstkorg. Kunde ha stramare överlinje. Ngt tunn benstomme. Kunde röra sig med friare steg. Utm. temperament.
Ja käännös: Maskuliininen uros. Oikean kokoinen ja oikeat mittasuhteet. Maskuliininen pää, joka on poskien osalta hieman karkea(?). Riittävä kaula. Eteentyöntynyt olkapää. Ylälinja voisi olla tiiviimpi. Hieman hento luusto Voisi liikkua rennommin askelin. Erinomainen luonne.

Jiri edessä, kilpakumppani takana.

Jiri näyttää hampaitaan.

Hitsi, kun on kuuma!

Kilpakumppani voitti ja sai SERTin, Jiri oli reipas kakkonen.

Just tätä mieltä olen näistä näytelmistä.

Eikö vieläkään saa lähteä pois?

Meillä on ollut mukavaa täällä Ninnin luona. Yksi juttu vain nolottaa ja ottaa koteloon. Me olemme Jirin kanssa keksineet, että kylässä on kiva vähän merkkailla sisällä. Valitettavasti äippä on huomannut uuden viestikäytäntömme ja ryhtynyt ehkäiseviin toimenpiteisiin. Meille puettiin housut jalkaan. Mikä pahinta, Jirille laitettiin poikahousut, mutta minä jouduin tyttöjen pikkareihin. Vastalauseena asiantilalle ryhdyin heti liikkumislakkoon ja jäin sahapukkiasentoon eteiseen. Kukaan ei huomannut vastalausettani, ei kertakaikkiaan kukaan. Kun tuli ruoka-aika, lopetin voimattomaksi jääneen lakon. Tilanne parani huomattavasti, kun äippä kävi ostoksilla ja toi kaksi pahvirasiaa, joissa luki päällä Gentleman Belt. Nyt olemme aina sisällä näissä herrasmiesten vöissä, eikä nolota läheskään niin paljon kuin niissä pikkareissa. Muutenkin vyöt on paljon mukavammat päällä kuin housut, ja myös helpommat pukea ja riisua.

Huomenna tänne tulee jotain kattomiehiä. Onkohan ne samanlaisia kuin se Katto-Kassinen? Vahdittava on joka tapauksessa, koska voivathan ne olla rosvoja. Ja Ninniä on tietenkin suojeltava.

lauantai 1. elokuuta 2015

Hipsu oikaisee

Hipsu haluaa saattaa kaikkien tietoon, ettei hän ole milloinkaan ollut mikään pahnanpohjimmainen syntymäkodissaan tai muuallakaan. Hän vain halusi muuttaa velipojan luo, ettei velipojalla olisi niin yksinäistä. Ja myös, että syntymäkodin koiralauman kaikki jäsenet eivät ole mudeja.

Sihteeri pyytää anteeksi, että antoi väärän kuvan.  Sihteerin mielestä (ja niin meidän koirienkin) Hipsu on ihana neito, joka osaa leikkiä ja käyttäytyä eikä pyri kenenkään muun ruokakupille.

Hipsuliisi on meidän koiraneitosuosikkilistallamme numero kaksi, kun Ninni on itseoikeutetusti ykkönen.

Hipsu on rauhallinen ja osaa hyvin touhuta lastenkin kanssa. Paavo "kouluttaa".